Kotijoki

 


Kotijoki💙 Tuon joen rannalla joskus synnyin, lähes puolikas vuosisata takaperin. On siitäki perketi aikaa. Tämän virran varrella kasvoin, siksi mikä nyt olen. Kuinkahan monesti olen tuossa joessa uinut, tarkoituksella ja vahingossa. Ne kaikki lapsuuden leikit mitä joen varrella räkänokkana tuusattiin, heijat, heikot jäät, jäälautat, matikan kolkkaamiset, luistelut, hiihdot, veneellä värkkäämiset, kalareissut ja kaikki. Jos niitä enkeleitä on olemassa, niillä oli varmasti kiire välillä ku meitä liuta mullisaukkoja touhus tuolla. Jotenki sitä kaikessa tuo joki liitty lähes kaikkeen, niinku Stephen Kingin kirjassa joku paikka voi liittyä kaikkeen. Teininä jokirantaan mentiin pussikaljan kanssa, kesällä lämmintä kaljaa. Talvella vähemmän lämmintä, piti kinttaat käjessä juua.


Paljon tuli istuttua jokitörmällä ja vain katteltua ku joki virtaa ohi. Ihan lapsesta asti, tuon joen äärellä olo jotenki anto tilaa ajatuksille ja rauhotti. Mukava sinne rantaan oli aina palata, tuttu joki, pysyi ja virtasi aina vaan, vaikka kuinka teini-ikäki jässikällä myllersi. Monet ilot on iloittu ja murheet murehdittu, joki on kuunnellu päässä mylläävät ajatukset pysähtymättä tai kiihdyttämättä. Kuinkahan monesti jokirannassa tai joella veneessä tuli musiikkia kuunneltua, patteritoiminen kasettisoitin mukana ja "lempihevi" soimaan. Se on tuon kotijoen lailla tuo raskaampi musiikki vitutukseenki auttanu aina.


Tuon joen rannalla minä elämäni rakkauteenki lopullisesti ihastuin. Kalareissuun vietiin silloisen ihastukseni, entisen tyttökaverin ja nykyisen vaimoni isä. Mukana oli Miia ja Miian velipoikiaki. Mulla jäi kalahommat sillä reissulla vähiin, meni tulilla istumiseen se reissu. Mutta jos noita kotijoelle tehtyjä reissuja "saaliiden" perusteella arvottaa, tuo oli se paras reissu. Isoinki taimen on vattassa tuntunu vain vähän aikaa, tuon reissun saalis on närästäny jo vuosikymmeniä. No ei vainen, parasta mitä jokivarresta olen ikinä löytäny, tai mistään muualtakaan.


Tuonne haluaa aina palata. Maailman kaunein ja paras joki. 


Selasin kuvia ku alko tekeen mieli kalalle, kohta se on taas kesä😃

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

On hienoa kun elämätöntä elämää on edessä, mutta surullista jos sitä elämätöntä elämää on myös takana.

Kuva
 Se nyt lähtee tämän touhun opettelu. Vaikka paljon irvin someosaamistani ja itseironialla ja sarkasmilla asioita kuittaan, mukava se on oppia aina jotain uutta. Tämä on sitä uutta minulle. Hyppy laiturilta silmät kiinni, eikä tiedä onko vesi edessä, vai onko hyppysuunnassa rannalle nostettu katiska. Ei tuosta ole kuin se parisen vuotta kun face-tilin avasin ja sitä hämmästelin.  Mutta katomma, istumma alas ja keitämmä potut. Ei ole hoppua, lupaan että tämä vielä joskus käy helposti. Tuo nimi blogille, Tulehentuijottaja. En liene maailman ainoa sillä nimellä jotain kirjoittava. Mutta ei kaikkea voi omia, onhan minun etunimellä nimettyjäkin maailma täynnä, miehiä ja naisia, maasta riippuen. Nykypäivänä muitakin sukupuolia. Mutta tuo nimi, tykkään istua eräreissuilla tulilla ja kotona takkatulen äärellä. Tulen loimu rauhoittaa, saa ajatuksen lentämään. Ei ihme että muinaisina aikoina on tulien äärelle kokoonnuttu kuulemaan tarinoita ja olemaan. Siinä on jotain samaa kuin virtaavassa vede
Lue lisää

Hyviä ihmisiä.

Kuva
 Tulipa aivan häkelyttävä yllätys tänään että miten voiki tulla hirveän iso apu aivan yllättäen. Pyytämättä, tai niin ettei etes osannu toivoa. Ihan noin vain yllättäen tuntematon henkilö jeesaa ensin, ja vielä kysyy että tuliko riittävä vai otanko vähän lisää. Ja otti lisää kun häkellyksissä en vielä osannu muuta ku aukoa suuta niinku muddler minnow suussa rantautettu taimen. Oli tuohon meijän risteykseen tamppautunu korkea ja leveä polanne. Sitä vielä viikolla oli tien polanteenpoiston yhteydessä plussakelillä saatu kasvamaan. Risteykseen syntyneen lohkarevallin päällä oli pyöräkone lumikuormaa kuorma-autoon lastatessa polettanu tiiviiksi. Autojen takaa olin jo renkaanjälkien korkeat polanteet hakannu ja lapioinu sivuun. Siinä risteyksessä jäljellä olevat kiertäjäkalvosinten riekaleet tykyttäen äyästin jäisen polanteen kimpussa ja ihastelin että ompahan ainaki pariksi päivää tekemistä, ja ens kevääseen mennessä olkapäistä revenneiden supraspinatusten jomotus kokemuksen mukaan lähes a
Lue lisää

Käytä päätä!

Kuva
 Käytä päätä, sanotaan. Jostain syystä mulle muutaman kerran penskana tuo sanottiin, siitä sen muistaaki. Nyt ikää myöten heränny ukko pähkäileen että liekkö tuota käyttää väärin, pitääpä kysyä tarkemmin mihin. Tahtoo tuossa päänkäytössä aina jotain runtua tulla. Tänään ilmotin pomolle että leka on hukassa, vastasi että käytä päätä, sattu aivan pirusti. Jäänee jälkiäki, saattaa olla haittaaki, pitää tarkistaa tuo työsoppari mitä sovittiin mallin töistä. Vähän harmi nuo kolot muuten niin virheettömissä ja symmetrisissä kasvoissa. Mutta ehkä lisään mallikansioon että sopii myös päänsä lihamyllyyn työntäineitä tukeviin kuvallisiin julkaisuihin.  Mutta ei tämä oikeasti ollu paha. Kerran valkku oli pois futisreenistä, soitin hänelle että meillä ei ole palloa...
Lue lisää